Yrittäjät

Marko Mäkinen: Lentävä viinankeittäjä

"Oscar-Hotel-Uniform 481, suoritetaan lentoonlähtö Ilvesjoen lentopaikalta kiitotieltä 24 kohti Seinäjokea."
Työpäivä alkaa lähtöilmoituksen antamisella. Marko Mäkinen astelee kotoaan Jalasjärven Ilvesjoella kolmensadan metrin matkan työpaikalleen, jonka takapihalle hän on rakentanut 700-metrisen asfaltoidun kiitoradan. Hän nousee Eurostariinsa, kiihdyttää koneen vauhtiin ja nostaa nokan ylös.
Suunta on koilliseen, kohti Toholampea. Viivasuoraan lennettäessä vastaan tulee Seinäjoen Afis-alue ja Kauhavan tutka sekä lennonjohto, joihin tulee olla yhteydessä hyvissä ajoin ennen niiden ilmatilaan saapumista.
Toholampi sijaitsee Kokkolasta viisikymmentä kilometriä sisäänpäin, linnuntietä reilun 200 kilometrin päässä Jalasjärven Ilvesjoelta. Paikkakunnat muistuttavat paperilla toisiaan: maatalousvaltaisia kuntia, joissa keskusta on suurin puolue. Jalasjärvellä asukkaita on kahdeksantuhatta, Toholammilla vain reilut kolmetuhatta.

Marko Mäkinen ei oikein koskaan päässyt koulunkäynnin makuun. Joutsassa, jonne perhe oli muuttanut isän siirryttyä Enso-Gutzeitia palvelevaksi metsäkoneurakoitsijaksi, häntä kiinnosti hiihto ja lumettomalla kaudella muut urheilulajit. Hän harjoitteli kuutena päivänä viikossa. Joutsan Pommi oli silloinkin hiihdon suurseura, ja hiihtäminen kuului asiaan.
Hänellä oli Jalasjärven toiseksi nopein mopo. Se kulki 85 kilometriä tunnissa. Pian ajettiin autolla peltoja pitkin, ehkä maanteilläkin. Lopun aikaa kaveriporukka käytti autojen kunnostamiseen. Silloin Mäkinen oppi myös maatalouden koneet ja laitteet, tutustui traktori- ja kaivinkonetöihin. Parina kesänä hän oli kuljettajana turvesoilla. Työtä tehtiin tuntien mukaan, ja nuoret miehet koettelivat paremmuuttaan siinä, kuka jaksoi eniten. Työtä painettiin kesäyön kyllyydeltä.

Mäkinen ajatteli, että täytyihän EU -jäsenyydestä olla jotain hyötyä. Asioita selvittelemällä kävi ilmi, että EU:n myötä Alkon monopoli alkoholin valmistukseen Suomessa loppui: periaatteessa kuka tahansa saattoi hakea Valviran edeltäjältä Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselta valmistuslupaa.
Ensimmäisen alkoholin valmistuslupa sitten kieltolain annettiin Mäkiselle. Hän alkoi tehdä Ilves Pontikkaa.
"Sillä mä tein ensimmäisen miljoonani rahaa, kun puhutaan markoista. Sillä oli vajaan vuoden myyntipiikki, mutta sitä meni aivan älyttömästi."

Viinabisnes rullasi ja laajeni. Toiminimestä tuli osakeyhtiö, Pramia Oy.
Ilves Pontikan menestystä seurasi Pähkinätoffee-likööri, joka oli Alkon listoilla viitisentoista vuotta. Kun tuotteen saa Alkon listalle, se pysyy siellä, jos se kerää tietyn euromäärän myyntiä.
"Listauksen saaminen on pieni lottovoitto."
Parhaimmillaan Pramialla oli Alkon listoilla kaksikymmentäkaksi tuotetta. Valikoima ulottuu erilaisista väkevistä alkoholihuomista lonkeroihin ja siidereihin. Tuotteita lähdettiin viemään ulkomaille Kanadaa ja Norjaa myöten. Yhtiö sai kansainvälistä tunnustusta ympäristöystävällisyydestään. Skandinavian moderneimmalla pullotuslinjastolla ajetaan pakettiin 6000–9000 pulloa tunnissa. Pullotuskapasiteettia on niin paljon, että Pramia voisi pullottaa kaiken Suomessa myytävän väkevän alkoholin.

Alkoholiveron muutokset ja huimasti lisääntynyt Viron-tuonti ovat kuitenkin iskeneet viinabisnekseen.
"Meidän lentokerhon pikkujouluissakin monien viinat oli haettu Virosta!" Mäkinen naurahtaa.
"Meiltä on tippunut paljon tuotteita Alkon listoilta. Pienellä pakkauskoolla on vaikea saavuttaa eurorajoja. Kun meillä on nollaseiskan viinapullo, ei sillä ole mitään vaikeuksia pysyä listoilla. Eikä konjakilla ole vaikeuksia. Pitää tehdä isoa pakkausta tai kallista juomaa."
Hän muistuttaa, että alkoholiin liittyvä liiketoiminta riippuu poikkeuksellisen paljon poliittisista päätöksistä.
"Alkoholibisnes on hyvä bisnes, mutta verotuksella vääristetään kilpailutilannetta. Jos saisimme viinasta niin hyvää hintaa kuin millä Virossa myydään, täähän olisi ihan älytön bisnes!"
Suomalaisesta alkoholipolitiikasta puhuessaan muutoin rauhallinen Mäkinen kiivastuu. Äänenpainot kovenevat, pensselinvedot lavenevat. Silti Mäkinen luottaa Pramian kilpailukykyyn.
"Jos Pirkka-votka tulisi ja katsottaisiin, kumpi tekee sen halvemmalla niin, että jää itselle voittoa, me vai Altia, niin me se tehtäisiin. Meillä on kulurakenne ja automaation taso niin paljon parempi."
Itsevarmuudesta huolimatta Mäkinen sanoo, että hänen neljännesvuosisadan mittaisen viinauransa aikana ei milloinkaan ole ollut yhtä vaikeaa kuin nyt.
Mutta Mäkinen onkin jo ottanut uuden loikan.
Sitä ennen täytyi kuitenkin vetää henkeä.

INFO

Syntynyt: 1967, Kauhajoki
Koulutus: Metsuri, agrologi
Yritykset: Pramia, Pramia Plastic, Pramia Ab, Pramia As
Liikevaihto: 4,5 milj. euroa
Liiketulos: 140 000 euroa

YSTÄVÄKIRJA

Harrastukset: Lentämien, kaivinkoneella kaivaminen, hiihto, puolimaratonit, kaukalopallo, suunnistus, saunominen, alkoholista nauttiminen
Elämäni tärkein hetki: Lasten syntymiset
Mitä kadun? Etten kouluaikoina opiskellut tarpeeksi eri kieliä.
Sen hetken muuttaisin: Autokolari vuonna 1984
Kavereideni mielestä olen… idearikas, tarkka ja uskalias.

comments powered by Disqus